perjantai 10. heinäkuuta 2015

Tie Ithakaan on pitkä

Tämä on varmaan se mistä sanottiin "toivo, että tie Ithakaan on pitkä". Taisin vain unohtaa matkan varrella. Tie pitenee alituisesti tehdessäni matkaa vieden minua kuin pässiä narussa. Ajatukset ovat pakonomaisesti kirjoittamisessa, mutta teksti on hukassa. Niin myös uni.

Teen päätöksen lykätä saapumista perille. Pakko antaa periksi ja levätä. Aloitan uuden ohjelman palaten 300 sanaan päivässä.

Pettymys silti, mutta se on työstettävä voitoksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti